Kategoria: Luonto ja retket

Viljatonta retkiruokaa

Tänä keväänä olin uudenlaisten retkihaasteiden edessä. Aloitin maaliskuussa ketogeenisen ruokavalion ja siitä johtuen syön viljattomasti. Aiemmin retkiruokiin on kuulunut vahvasti (gluteeniton) puuro ja leipä, mutta nyt täytyi kehitellä jotain muuta tilalle. Onneksi netissä on paljon erilaisia reseptejä ja niitä testaamalla voi löytää omat suosikkinsa. Jutun lopusta löydät kolme viljatonta reseptiä, joita olen hyödyntänyt retkieväissäni.

Viljaton leipä

Minulla on ollut tämän kevät-kesän retkillä kahdenlaista viljatonta leipää mukana. Molemmat reseptit ovat Paulan ketoblogin reseptejä. Jos on valmis kantamaan matkassaan hiukan painavampaa leipää, on siemenleipä ehdoton suosikkini. Hyvää tässä leivässä on sen säilyvyys (ainakin viileämmässä retkisäässä) ja energiapitoisuus. Siemenet sekä kananmuna tekevät leivästä tuhdin energiapommin. Tykkään syödä leipää leikkeleen, juuston, kurkun, valkosipulin ja suolaripauksen kanssa.

Toinen hyvä vaihtoehto erityisesti lyhyemmälle retkelle on Paulan blogista superpehmeät sämpylät. Reseptiä olen muokannut niin, että mascarponen sijaan olen käyttänyt turkkilaista jugurttia. Koska sämpylöissä on niin paljon maitotuotteita, täytyy retkisään olla vilpoinen ettei sämpylät pilaannu. Ja koska sämpylät todellakin ovat pehmeitä, täytyy myös huomioida, että ne voivat litistyä tai muussaantua rinkassa.

Viljaton puuro

Kaipaan kieltämättä retkille hiukan gluteenitonta kaurapuuroa, mutta löytämäni vaihtoehto on myös varsin mukava. Testailin ennen retkeä kotona, että miten chiansiemenistä tehty puuro taipuu aamupuuroksi. Totesin, että ainakin omaan makuuni sopivaa puuroa saan aikaiseksi, kun teen puuron kookoskermaan ja veteen. Tämä aiheuttaa toki sen, että retkieväisiin tulee kookoskermapakkauksista lisää painoa. Pahviin pakatut kookoskermat säilyvät myös huoneenlämmössä, joten säilyvyytensä puolesta ne ovat helppoja vaihtoehtoja retkelle. Miinusta on paino ja pakkauksen rikkoutumisvaara.

Kotona valmistan yleensä lämmintä puuroa, mutta retkellä en aina viitsinyt liata trangian kattilaa tai muuten vaan viritellä keitintä tulille. Chiansiemenet täytyy aina turvottaa ennen käyttöä, jotta niiden käyttö on turvallista. Siemenet onneksi turpoavat myös kylmään kermaan. En ole vielä testannut, että millainen puuro tulisi vettä ja maitojauhetta käyttäen. Tämä vaihtoehto olisi eväiden painon kannalta hyvä. Valmiiseen puuroon lisään usein kanelia tai marjoja. Kun puuron tekee kookokseen, tulee jo siitä omaa makua, joten välttämättä ei mitään lisämaustetta tarvitse. Kaikki eivät toki tykkää kookoksen mausta.

Viljatonta retkiruokaa -reseptit

Siemenleivän ja sämpylöiden alkuperäiset reseptit ovat Paulan ketoblogista. Chiansiemenpuuro on yhdistelmä erilaisista löytämistäni reseptivaihtoehdoista.

SIEMENLEIPÄ
25palaa

7 kpl kananmunia
0,5 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
0,5 dl mantelijauhoa
0,5 dl seesaminsiemeniä
0,5 dl auringonkukansiemeniä
1 dl kurpitsansiemeniä
1 dl pellavansiemeniä
1 dl pellavansiemenrouhetta
0,5 dl chiansiemeniä
40 g hasselpähkinärouhetta

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja kaada leipävuokaan.
Paista 175 asteessa, 60-90 minuuttia uunista riippuen. Pinta saa tummua ja mennä kovaksi.

Olen itse jättänyt hasselpähkinärouheen pois ja välillä korvannut pellavansiemenrouheen mm. hamppurouheella tai muilla siemenillä. Kotioloissa säilytän leipää jääkaapissa sen rasvaisuuden vuoksi.

SUPERPEHMEÄT SÄMPYLÄT
6-8 kpl

2 kpl munia
250g mascarponea/turkkilaista jugurttia
2 rkl psylliumia
2 dl mantelijauhoa
2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

Sekoita munat ja jugurtti keskenään. Sekoita kuiva-aineet erillisessä astiassa ja sekoita muna-jugurttiseokseen. Anna psylliumin turvota hetken aikaa. Pyöritä kostutetuin käsin 6-8 sämpylää. Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Alkuperäinen resepti on vain neljään sämpylään, mutta koen itse turhaksi tehdä niin pientä taikinaa, joten olen aina vähintään tuplannut annoksen. Vinkkinä, että uunin luukkua ei kannata avata kesken paiston ja huoneenlämpöisiä kananmunia käyttämällä sämpylät tuntuvat kohoavan uunissa mukavammin. Mielestäni myös turkkilaista jugurttia käyttäessä koostumus pysyy kuohkeampana kuin rasvaisempaa mascarponea käytettäessä.

CHIANSIEMENPUURO
1 annos

Lämmin puuro
1 dl vettä
2 dl kookoskermaa/-maitoa
3 rkl chiansiemeniä

Laita vesi kiehumaan ja lisää samalla siemenet. Sekoita hyvin, etteivät siemenet paakkuunnu toisiinsa. Kun seos on hiukan kiehahtanut ja siemenet alkaneet geeliytyä, lisää kerma ja anna kiehua pienen hetken välillä sekoittaen. Kun puuro alkaa selkeästi sakeutumaan, voi keittimen sammuttaa ja antaa puuron sakeentua vielä hetken.

Kylmän puuron olen tehnyt yleensä pariin desilitraan kermaa. Olen sekoittanut astiaan kerman ja chiansiemenet ja jättänyt turpoamaan muiden aamutoimien ajaksi. Joskus olen huuhtaissut kermapurkkia vedellä, joten siemeniä ja nestettä on tullut samassa suhteessa kuin lämpimässäkin puurossa. Omaan makuuni sopiva suhde on 1 dl nestettä/1 rkl chiansiemeniä.

Mitkä ovat sinun viljattomia retkiruokasuosikkejasi?

Hoitava metsä vahvistaa luontoyhteyttä

Hoitava metsä vahvistaa luontoyhteyttä

Olen löytänyt luonnossa liikkumisen ja retkeilyn elämääni uudella tavalla. Toki olen viihtynyt luonnossa aiemminkin, käynyt kävelyillä ja retkillä, mutta luontosuhteeni on syventynyt. Koen, että liikun luonnossa tietoisempana siitä, että kuinka tervehdyttävä vaikutus sillä minuun on. Olen saanut uudenlaisen kosketuksen siihen, miten hyvää luonto ja metsä minulle tekevät.

Olen kävellyt polkua kyynelten sumentaessa silmäni. Olen istunut rannan suurimmalla kivellä tuijottamassa kaukaisuuteen, hengittänyt itseäni ehjemmäksi ja tuntenut kiven järkähtämättömyyden turvana allani. Olen antanut auringon häikäistä ja paistaa sydämeeni asti, valaisten koko olemukseni. Luonnossa on ollut tilaa kaikille tunnekokemuksilleni ja myös sille, että tunteet ovat saaneet tulla esiin sellaisenaan. Erityisesti, kun olen liikkunut luonnossa yksin, olen voinut antautua avoimemmin tunteilleni. Luonto ei arvota, luonto ei arvostele eikä millään tavalla kommentoi. Metsän suojassa itketyt itkut jäävät sinne ilman, että puut juoruaisivat niitä muualle tai nostaisivat ne esiin seuraavan herkän hetken tullessa.

cropped-luontomatkailu.jpg

Rakastan sitä, kun kävelen luonnossa ja yhtäkkiä huomaan jonkin pienen yksityiskohdan. Saatan pysähtyä, tarkastella tarkemmin ja pieni hymynkare poskillani jatkaa matkaani iloisena siitä, että huomasin jotain siinä hetkessä erityistä. Ohikulkiessani saatan koskettaa kädelläni heiniä, kuusenneulasia tai kelottuneen männyn sileää pintaa. Välillä huomaan keskittyväni vain siihen, etten kompastu polulla tai astu vesilammikkoon. Kun nostan katseeni, tulee koko kehoon olo, että saan avarampia näköaloja, en vain luontoon vaan koko elämääni.

Koen syvästi symbolisina puiden lomasta siivilöityvän valon ja puiden runkojen muodostamat varjot. Tunnen vahvasti myös luonnon rytmin. Loppukesän aikana aloin aistimaan, miten luonto hidastuu houkutellen myös minua hidastamaan tahtia, pysähtelemään enemmän ja kuuntelemaan kesän jäljiltä hiljenevää metsää. Minua kosketti ajatus, että miksi meidän ihmisten täytyy paahtaa syksy ja talvi samaa tahtia, vaikka luontokin houkuttelee meitä hiljentämään.

Luonnossa liikkuminen saa myös elämän toisenlaiseen järjestykseen. Koen, että parhaimmillaan päässä tapahtuu jokin intuitiivinen järjestyminen, joka selkeyttää ajattelua ja keventää oloa. Välillä näen vahvoja yhteyksiä luonnossa liikkumisen ja koko elämän kirjon välillä. Ne tunteet, joita luonnossa herää, yhdistyvät vahvasti siihen mitä koen myös arjessa. Ehkä juuri sen takia katseen nostaminen pois varpaiden kärjistä kohti laajempia näkymiä, tuntuu niin hyvältä. Jos elämässäni eksyn tuijottamaan vain jalkojani, tulee ikään kuin laput silmille, enkä näe kaikkea sitä kauneutta, mitä ympärilläni on.

Nykyisin ymmärrän antaa paljonkin arvoa sille, että luonto auttaa minua kohtaamaan tunteita, joita on vaikea kohdata. Jo itsessään luonnossa liikkuminen ja raitis ilma tekevät hyvää, mutta kun olen antanut luonnolle mahdollisuuden koskettaa syvemmältä, olen päässyt syvempään yhteyteen myös itseni kanssa. Metsän turva ja kallioiden järkkymättömyys ovat tuoneet minut lähemmäs omaa perusturvallisuuttani. Metsän syliin lasken huokaukseni ja annan tuulten ottaa ne mukaansa.

Ammatinvaihtaja matkalla kohti uutta ammatti-identiteettiä

Miten uusi ammatti-identiteetti muodostuu? Käsitän ammatti-identiteetin koostuvan osaamisesta, niistä verkostoista, joissa vaikuttaa sekä työstä, jota tekee. Lähdettyäni opiskelemaan matkailualaa tiesin, että ne verkostot, joissa olen aikaisemmin toiminut, eivät riitä menestyksekkääseen toimintaan matkailualalla. Elämänkokemukseni ja aiemman työkokemuksen ansiosta ymmärrän ihmisten ja verkostojen voiman, joten olen alkanut aktivoitumaan uusien yhteyksien löytämiseksi.

Tärkeintä on tietenkin oma aktiivisuus ja avoimuus uusille mahdollisuuksille. Olen pohtinut, että mitkä ovat ne ammatilliset painopistealueet, joilla haluan tulla tunnetuksi ja joihin haluan verkostoitumisessa panostaa. Nuo painopistealueet toimivat ikään kuin hakusanoina sille, mihin keskityn opinnoissani ja minkälaisiin verkostoihin suuntaudun.

Uskon, että mitä tarkemmin tiedän, mitä haluan, sitä parempiin tuloksiin voin päästä. Mietinnässä on myös, että mitkä ovat ne parhaat väylät, joiden kautta voin tuoda esille itseäni, osaamistani ja löytää uusia kontakteja. Tällä hetkellä luontevimmalta tuntuu olla esillä blogissa, LinkedInissä ja Instagramissa. Jokainen näistä kanavista tuo minua esille hiukan eri näkökulmista. Sosiaalisen median lisäksi haluan tietenkin aitoja kohtaamisia alan toimijoiden kanssa ja olen myös aktiivisesti hakeutunut tilaisuuksiin, joissa tapaan matkailualan ihmisiä ja kuulen alan ajankohtaisia kuulumisia.

etsintä

Tällä hetkellä koen oppimistani ja verkostoitumista ohjaaviksi painopisteiksi matkailun hyvin laajalla skaalalla sekä luontomatkailun ja valmentamisen. Olen utelias tutustumaan itselleni uuden alan trendeihin ja kentällä käytävään keskusteluun. Sen lisäksi haluan toteuttaa intohimojani, yhdistää luontoa ja valmentamista ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Matkailualasta haluan oppia lisää monipuolisesti eri näkökulmista. Minua kiinnostaa niin ruohonjuuritason työ kuin hallinnolliset näkökulmat ja rahoitus. Opintojeni alkumetreiltä lähtien olen kerta toisensa jälkeen hämmästynyt iloisesti alan monimuotoisuudesta, jota joku voisi kutsua myös pirstaloitumiseksi. Koulutukseni ansiosta tutustun alaa koskevaan lainsäädäntöön, teoreettiseen taustaan, palveluiden markkinointiin sekä esimiestehtäviin. Yksi painotukseni opinnoissani tulee olemaan yrittäjyys, joka on myös yksi tulevaisuuden haaveeni matkailualalla.

Toisena painopisteenä mielessäni on luontomatkailu ja luonnon arvo hyvinvoinnin lähteenä. Haluan ymmärtää, että millaisia mahdollisuuksia luonto tarjoaa matkailutoiminnalle ja tässä itselleni on ensiarvoisen tärkeää luonnonsuojelu, kestävät toimintatavat ja myös asiakkaiden kouluttaminen luonnossa liikkumiseen.

Erilaiset hyvinvointia korostavat lähestymistavat, kuten green care, metsäkylvyt, metsäjooga, metsämeditaatio ja metsään uppoutuminen ovat kiinnostavia ja näiden toteuttajiin haluan tutustua. Toisaalta minua kiinnostaa myös retkeily ja luonnossa liikkuminen. Pidän itseäni retkeilijänä vielä melko noviisina, mutta jokaisen retken, melontareissun ja vaelluksen myötä muutun kokeneemmaksi. Toivon, että vielä joskus pystyn tarjoamaan myös asiakkaille hyviä kokemuksia luonnossa liikkuen.

ammatillisetpainopisteet

Ihmisten valmentaminen oman hyvinvointinsa parantamiseksi on ollut vahva kiinnostuksenkohteeni jo vuosien ajan. Itsensä kehittäminen, oman elämän johtaminen ja oman potentiaalin vahvistaminen ovat teemoja, jotka resonoivat vahvasti. Pitkäaikainen haaveeni on pystyä yhdistämään jollain tapaa valmentamista, luontoa ja matkailua toisiinsa. Olen life coach ja käyn itse paljon valmennuksissa, joista saamani inspiraation myötä mieleeni on alkanut kehittyä suuntaviivoja siitä, mitä haluan tehdä myös itse. Haaveeni on tarjota ihmisille idyllinen ja rauhoittava ympäristö, jossa järjestetään laadukkaita valmennuksia ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Se, missä muodossa tuo haave tulee toteutumaan, jääköön vielä avoimeksi.

Nämä kolme kärkeä edellä pyrin rakentamaan itselleni uutta ammatti-identiteettiä ja verkostoja. Olen avoin uusille tilaisuuksille ja yhteistyömahdollisuuksille, joten otan mielelläni vastaan yhteydenottoja, joista voi poikia jotain iloa ja hyötyä molemmin puolin.